Ähtärin Eläintarhan intendentti Mauno Seppäkoski kirjoitti Taamasusi ry:lle muutama viikko takaperin kirjeen katkaistakseen vahingollisilta huhuilta siivet. Valitettavasti tämä kirje ei Taajamasusi ry:n kautta koskaan päätynyt julkisuuteen.
--------------------------------------------------------------------------------
Parahin Taajamasusi järjestö.
Tämä on tätä minun työhöni liittyvää ns. ylimääräistä työtä.
Mutta teen tätä mielelläni ainoastaan sen vuoksi, että myös median edustajat saavat oikeaa tietoa eläinpuistomme toiminnasta ja saadaan samalla katkaistua huhuilta siivet.
Me eläinpuistojen ja tarhojen edustajat olemme ehkä itse hieman vaikuttaneet kansalaisten tietämättömyyteen miten eläintarhat toimivat. Alkuaikoina eläintarhoista ei ole kerrottu, että eläimiä kuolee ja lopetetaan aivan kuten luonnossakin. On ilmeisesti pelätty herkkien ihmisten ja varsinkin aktivistien kannanottoa miksi niitä lopetetaan. Mutta nyt on eletty jo 15 vuotta avointa tiedottamisen linjaa.
Lähetän teille vähän historiaa eläinpuistomme susien alkuperästä.
Lähetän tietysti myös teille Taajamasudelle tiedot tämän sähköpostin liitteenä tässä yhteydessä Eläinpuistomme sivuilla olevista pitonormeista.
- Mutta turha on antaa luettavaksi susitilastoja tai muidenkaan eläinten raportteja henkilöille jotka haluavat tulkita niitä kuitenkin väärin.
- Tietysti annamme pyydettäessä tilastoja viranomaisten käyttöön.
Taajamasuden juttuihin mennäkseni
- Esim. 2000 luvulla Korkeasaarta koskeva juttu on mielenkiintoinen koska tiedän, että Korkeasaaressa on vuonna 1977 lopetettu viimeiset sudet.
- Ähtärissä oli kerrottu 2009 olevan 36 sutta, mutta viime vuonna 9. Mutta 36 sutta vuonna 2009 on täysin vastuuttomasti heitetty. Ähtärissä Ei ole koskaan ollut yhtä aikaa tuollaisia määriä. . Haluaisin keskustella tuon henkilön kanssa joka tuollaisia väittää.
- Jo pelkkä susien voimakas hierarkia pitää huolen siitä että noin suuri susilauma yleensä voisi pysyä hengissä eläinpuistomme oloissa ja kasvaa noin suureksi. Ja entäpä mitä sitten vaikka meillä olisi tai syntysi kuinka paljon susia tahansa , niin emme voisi niitä siirrellä mihin tahansa.
- Ylimääräiset sudet joita ei voida siirtää toisiin tarhoihin yksinkertaisesti lopetetaan.
- Tällä hetkellä oleva ainoa susipari on vuodesta 2004 lähtien ollut yksi ainoa lisääntyvä pari.( Pari on lähtöisin Riiga Zoo ja Höör Djurpark tarhoilta). Uroksella on käytössä implantti eli ehkäisykapseli nahan alla koska pentujen tuloa säännöstellään. Jos ehkäisy jostain syystä pettää, niin pennut lopetetaan välittömästi niiden synnyttyä.
- Lisäksi meillä olevassa 6 suden laumassa olevat urokset on leikattu (vasectomia). Siementiehyet on katkaistu. Lopetetut ja itsestäänkin kuolleet sudet ovat kaikki kantakirjoissa joita ylläpitää koordinaattori Kolmårdenissa.
- Olen eläinpuistomme eläinkokoelman ylläpitäjä. En ole saanut susien suhteen mitään kyselyä Taajamasuden toimesta.
- Jotta ei tarvitse perusteettomasti heitellä lukuja, niin ottakaa Taajamasudesta yhteyttä Ähtäriin , niin saatte minulta oikeaa tietoa meidän Eläinpuistomme toiminnasta ja sitä kautta susiemme oikeista määristä.
- Sekä lisäksi vielä Ähtärin Eläinpuistossa ei ole koskaan susille asennettu pantoja. Kuten jutussa mainitaan.
- Järjestimme viime kevät-talvella ison informaatiotilaisuuden Eläinpuistomme susitarhalla medialle josta oli kutsu mennyt kymmenille median edustajille. Myös Turun alueen lehtiä oli kutsuttuna. Paikalla oli kiinnostuneita lähinnä muutama maakuntalehti lähi alueelta. Ei näytä suuresti kiinnostavan susista kerrottava oikea tieto siitä miten Eläinpuistomme toimii. Lopetimme tuolloin ylimääräisiä susia. Ne olivat vammautuneet voimakkaan laumakäyttäytymisen vuoksi.
- Toivotankin nyt Taajamasuden ja kaikki siellä tällä hetkellä Suomen pahimmalla huhualueella Varsinais-Suomessa ja myös kotiseutuni Satakunnassa susista kiinnostuneet edustajat Ähtäriin tutustumaan toimintaamme.
- Olen itse myös valmis tulemaan sinne Varsinais-Suomeen kertomaan Eläinpuistomme toiminnasta. Se edellyttää tietysti , että matka - ja luentopalkkiot ym. maksaa tässä tapauksessa –Taajamasusi- .
Parhain yhteistyöterveisin
Ähtärin Eläinpuisto Oy / Ähtäri Zoo Finland
Intendentti /Zoo Director
Mauno Seppäkoski
Animal Collections Department Superior
mauno,seppakoski@ahtarinelainpuisto.fi
phone + 358 (0) 400 267393
tiistai 12. maaliskuuta 2013
SUDEN HISTORIA ÄHTÄRISSÄ
Sain tilaisuuden tuoda muidenkin luettavaksi tietoa Ähtärin eläintarhan susista; niiden historiasta, käyttäytymisestä, lauman muodostumisesta ja vaistojen kehittymisestä aina aivan syntymästä asti. Ehdottomasti tutustumisen arvoista.
Kiitos Ähtärin Eläinpuisto Oy ja Mauno Seppäkoski!
"SUDEN HISTORIA ÄHTÄRISSÄ
ELÄINPUISTON SUDET
Susi, tuo alkukantainen, pelätty aina yhä konflikteja ja keskustelua aiheuttava eläin on yksi kaikkein laajimmalle levinneisyysalueelle levinnyt laji maapallolla.
Susi on kuulunut Eläinpuistomme eläinkokoelmaan aivan alkuvaiheesta asti. Sudet on luokiteltu 32 alalajiin johon meidän Skandinaavinen susikin kuuluu. Se on aina säilyttänyt sille jo ammoisina aikoina muodostuneen roolin ” Iso paha susi”. Se tuli esiin aikoinaan muun muassa uudemmassa versiossa 1800 luvulta peräisin olevassa Grimmin veljesten Punahilkka sadussakin . Susi on muutakin kuin iso paha hukka.
Eläinpuistossamme on 40 vuoden aikana seurattu ja tutkittu miten susi käyttäytyy ja miten sosiaalista elämää se elää.
Ensimmäiset Ähtäriin siirretyt sudet olivat toisen polven tarhasusia. Niiden vanhemmat olivat alkujaan Inarista Lemmenjoelta.
Tuolloin susi oli vielä vahvasti vainottu ja 1960 luvulla maastamme hävitetty melkeinpä kokonaan.
Niinpä tuohon aikaan Inarista v.1963 löytynyt sudenpesä sanottiin olevan viimeinen Suomessa oleva susipesä
Silloin jo tunnettu Erkki Pulliainen joka oli susitutkijana Sallassa perustamallaan Värriön koeasemalla otti nuo ns. viimeiset sudenpennut hoitoonsa. Hän hoiti ja tutki pitkään noiden susien käyttäytymistä Helsingissä Viikin koeaseman tiloissa. Nuo kesyyntyneet sudet aikanaan siirrettiin Tampereen Eläintarhaan. Noista susista Erkki Pulliainen sai nimensä ”Susi” Pulliainen.
Nämä Inarin sudet ovat olleet muodostamassa Suomen ja Ruotsin eläintarhojen kannan puhdasta perimää.
Susien saapuminen eläinpuistoon oli alkuvaiheen mielenkiintoisempia tapahtumia. Tuolloin 1972 elokuussa Tampereen eläintarha ilmoitti toimintansa lopettamisesta, että heidän susille pitäisi löytyä uusi sijoituskohde ja ne tulisi noutaa loppuvuoteen mennessä. Kolme Inarin susista periytynyttä naarasta siirtyi Ähtäriin mielenkiintoisen matkan jälkeen. Sudet siirrettiin aluksi väliaikaisiin tiloihin, kunnes keväällä 1973 ne pääsivät uusiin sen ajan pitovaatimusten mukaiseen tarhaan. Katsojalle oli aivan uutta, että eläintarhassa esiteltävät sudet esitellään tiloissa joissa ne voivat piiloutua yleisöltä. ” Tee hukkareissu Ähtäriin” oli tuolloin mainoslause joka ei kuitenkaan tarkoittanut etteikö susista jotkut olisivat olleet aina nähtävillä piiloutumisesta huolimatta.
Kesällä 1975 yksi naaraista siirrettiin Ruotsiin Skånen eläinpuistoon josta saatiin tilalle nuori uros. Seuraavan kevät-talven huumassa uusi uros kiinnostui naaraista niin, että kevään tullen syntyi ensimmäiset pennut. Näin alkoi susien elämä Ähtärin eläinpuistossa.
Sen jälkeen on Ähtärissä syntyneitä susia siirretty eri eläintarhojen välillä lähinnä pohjoismaissa. Uutta perimää Ähtäriin on tuotu esim.eläintarhoista Lyckselestä,ja Kolmårdenista ja Boråsista Ruotsista ja Riikasta Latviasta.
Eläinten lisääntymistä elintarhoissa ohjaillaan koordinaattorin johdolla. Kordinaattori on henkilö joka ylläpitää kantakirjaa lajista joka kuuluu hänen tehtäviinsä valvoa jokaisen susia pitävän eläintarhan susien kannan perimää.
Susien pidolle asetettavia vaatimuksia on lisätty tähän päivään mennessä viimeksi vuonna 2003.
Nyt kiinnitetään huomiota erityisesti eläinten virikkeelliseen toimintaympäristöön ja riittävän suuriin tiloihin. Sudella se tarkoittaa mahdollisuutta esim. toteuttaa lähinnä hallitsemista sekä reviirin puolustusta entistä paremmin. Kaivaa luolia ja piilottaa ruokansa joka on tärkeää erittäin hyvän hajuaistin omaavalle sudelle.
Eläintarhaeläinhoitajan ammattitutkinnon perusteiden uusiminen on korottanut hoitajan koulutuksen ammattitaidon tasoa. Erityisesti suden kohdalla se tarkoittaa syvällisempää perehtymistä sen käyttäytymiseen ja elinkaareen. Hoitajan tulee tunnistaa työssään poikkeuksellinen käyttäytyminen ja elekieli ja niiden muutokset. Elekieli on monipuolinen joka muodostuu naamanilmeistä, korvien asennosta, kehon ja hännän asennosta, liiketilasta sekä äänistä ja hajuista.
Koulutuksessa painotetaan asiakaspalvelua ja viestintää jotta eläintarhaeläinten hoitaja osaa työssään opettaa ja jakaa oikeaa tietoa eläimistä ja niiden elinympäristöstä eläintarhassa kävijöille.
Suden sosiaaliset ominaisuudet tulevat hyvin esiin laumassa joka on niiden perusta.
Lauman toimintakyvyn varmistamiseksi jokaisella sudella on oltava paikkansa arvojärjestyksessä. Pelisäännöt tulee kaikkien tuntea ja niitä noudattaa.
Eri kehityskaudet sudella on 2 viikon mittaisen sokean kauden jälkeen alkava 2-3 viikon siirtymäkausi jolloin susi alkaa liikkua ja hakea virikkeitä ympäristöstä.
Sosiaalistumisen kauden 3-7 viikon aikana syntyy mielleyhtymät ja oppiminen jotka jäävät vaikuttamaan pysyvästi.
Nuoruuskausi alkaa 8 viikolla jolloin syntyy arvojärjestys ja arvojärjestyksen kommunikointi elein ja hajuin.
Aggressiivisuus , hallitseminen ja reviiripuolustus. kehittyvät 12-18kk aikana jonka jälkeen susi saavuttaa täysi-ikäisyyden 22 kk. iässä
Susi voi elää tarhaoloissa 15 vuotta, mutta keskimääräinen ikä on kuitenkin 6 vuotta.
Ähtärin Eläinpuisto Oy / Ähtäri Zoo Finland
Intendentti /Zoo Director
Mauno Seppäkoski
Animal Collections Department Superior
mauno,seppakoski@ahtarinelainpuisto.fi
phone + 358 (0) 400 267393"
"SUDEN HISTORIA ÄHTÄRISSÄ
ELÄINPUISTON SUDET
Susi, tuo alkukantainen, pelätty aina yhä konflikteja ja keskustelua aiheuttava eläin on yksi kaikkein laajimmalle levinneisyysalueelle levinnyt laji maapallolla.
Susi on kuulunut Eläinpuistomme eläinkokoelmaan aivan alkuvaiheesta asti. Sudet on luokiteltu 32 alalajiin johon meidän Skandinaavinen susikin kuuluu. Se on aina säilyttänyt sille jo ammoisina aikoina muodostuneen roolin ” Iso paha susi”. Se tuli esiin aikoinaan muun muassa uudemmassa versiossa 1800 luvulta peräisin olevassa Grimmin veljesten Punahilkka sadussakin . Susi on muutakin kuin iso paha hukka.
Eläinpuistossamme on 40 vuoden aikana seurattu ja tutkittu miten susi käyttäytyy ja miten sosiaalista elämää se elää.
Ensimmäiset Ähtäriin siirretyt sudet olivat toisen polven tarhasusia. Niiden vanhemmat olivat alkujaan Inarista Lemmenjoelta.
Tuolloin susi oli vielä vahvasti vainottu ja 1960 luvulla maastamme hävitetty melkeinpä kokonaan.
Niinpä tuohon aikaan Inarista v.1963 löytynyt sudenpesä sanottiin olevan viimeinen Suomessa oleva susipesä
Silloin jo tunnettu Erkki Pulliainen joka oli susitutkijana Sallassa perustamallaan Värriön koeasemalla otti nuo ns. viimeiset sudenpennut hoitoonsa. Hän hoiti ja tutki pitkään noiden susien käyttäytymistä Helsingissä Viikin koeaseman tiloissa. Nuo kesyyntyneet sudet aikanaan siirrettiin Tampereen Eläintarhaan. Noista susista Erkki Pulliainen sai nimensä ”Susi” Pulliainen.
Nämä Inarin sudet ovat olleet muodostamassa Suomen ja Ruotsin eläintarhojen kannan puhdasta perimää.
Susien saapuminen eläinpuistoon oli alkuvaiheen mielenkiintoisempia tapahtumia. Tuolloin 1972 elokuussa Tampereen eläintarha ilmoitti toimintansa lopettamisesta, että heidän susille pitäisi löytyä uusi sijoituskohde ja ne tulisi noutaa loppuvuoteen mennessä. Kolme Inarin susista periytynyttä naarasta siirtyi Ähtäriin mielenkiintoisen matkan jälkeen. Sudet siirrettiin aluksi väliaikaisiin tiloihin, kunnes keväällä 1973 ne pääsivät uusiin sen ajan pitovaatimusten mukaiseen tarhaan. Katsojalle oli aivan uutta, että eläintarhassa esiteltävät sudet esitellään tiloissa joissa ne voivat piiloutua yleisöltä. ” Tee hukkareissu Ähtäriin” oli tuolloin mainoslause joka ei kuitenkaan tarkoittanut etteikö susista jotkut olisivat olleet aina nähtävillä piiloutumisesta huolimatta.
Kesällä 1975 yksi naaraista siirrettiin Ruotsiin Skånen eläinpuistoon josta saatiin tilalle nuori uros. Seuraavan kevät-talven huumassa uusi uros kiinnostui naaraista niin, että kevään tullen syntyi ensimmäiset pennut. Näin alkoi susien elämä Ähtärin eläinpuistossa.
Sen jälkeen on Ähtärissä syntyneitä susia siirretty eri eläintarhojen välillä lähinnä pohjoismaissa. Uutta perimää Ähtäriin on tuotu esim.eläintarhoista Lyckselestä,ja Kolmårdenista ja Boråsista Ruotsista ja Riikasta Latviasta.
Eläinten lisääntymistä elintarhoissa ohjaillaan koordinaattorin johdolla. Kordinaattori on henkilö joka ylläpitää kantakirjaa lajista joka kuuluu hänen tehtäviinsä valvoa jokaisen susia pitävän eläintarhan susien kannan perimää.
Susien pidolle asetettavia vaatimuksia on lisätty tähän päivään mennessä viimeksi vuonna 2003.
Nyt kiinnitetään huomiota erityisesti eläinten virikkeelliseen toimintaympäristöön ja riittävän suuriin tiloihin. Sudella se tarkoittaa mahdollisuutta esim. toteuttaa lähinnä hallitsemista sekä reviirin puolustusta entistä paremmin. Kaivaa luolia ja piilottaa ruokansa joka on tärkeää erittäin hyvän hajuaistin omaavalle sudelle.
Eläintarhaeläinhoitajan ammattitutkinnon perusteiden uusiminen on korottanut hoitajan koulutuksen ammattitaidon tasoa. Erityisesti suden kohdalla se tarkoittaa syvällisempää perehtymistä sen käyttäytymiseen ja elinkaareen. Hoitajan tulee tunnistaa työssään poikkeuksellinen käyttäytyminen ja elekieli ja niiden muutokset. Elekieli on monipuolinen joka muodostuu naamanilmeistä, korvien asennosta, kehon ja hännän asennosta, liiketilasta sekä äänistä ja hajuista.
Koulutuksessa painotetaan asiakaspalvelua ja viestintää jotta eläintarhaeläinten hoitaja osaa työssään opettaa ja jakaa oikeaa tietoa eläimistä ja niiden elinympäristöstä eläintarhassa kävijöille.
Suden sosiaaliset ominaisuudet tulevat hyvin esiin laumassa joka on niiden perusta.
Lauman toimintakyvyn varmistamiseksi jokaisella sudella on oltava paikkansa arvojärjestyksessä. Pelisäännöt tulee kaikkien tuntea ja niitä noudattaa.
Eri kehityskaudet sudella on 2 viikon mittaisen sokean kauden jälkeen alkava 2-3 viikon siirtymäkausi jolloin susi alkaa liikkua ja hakea virikkeitä ympäristöstä.
Sosiaalistumisen kauden 3-7 viikon aikana syntyy mielleyhtymät ja oppiminen jotka jäävät vaikuttamaan pysyvästi.
Nuoruuskausi alkaa 8 viikolla jolloin syntyy arvojärjestys ja arvojärjestyksen kommunikointi elein ja hajuin.
Aggressiivisuus , hallitseminen ja reviiripuolustus. kehittyvät 12-18kk aikana jonka jälkeen susi saavuttaa täysi-ikäisyyden 22 kk. iässä
Susi voi elää tarhaoloissa 15 vuotta, mutta keskimääräinen ikä on kuitenkin 6 vuotta.
Ähtärin Eläinpuisto Oy / Ähtäri Zoo Finland
Intendentti /Zoo Director
Mauno Seppäkoski
Animal Collections Department Superior
mauno,seppakoski@ahtarinelainpuisto.fi
phone + 358 (0) 400 267393"
maanantai 11. maaliskuuta 2013
KOTKIEN RUOKINTAPAIKAN TUHOPOLTON TAKANA TAAJAMASUSI RY?
Luontokuvaaja Janne Heinonen pöyristyi siitä, minkälaiseen toimintaan ihmiset ovat valmiita susivihassaan ja lähti lähestymään sosiaalista mediaa seuraavassa asiassa:
" Luontokuvaajana, ja kyseisen Yläneen kotkien haaskaruokinnan paikasta tietävänä halusin tuoda tietoisuuteen Tiltun ryhmän toimintaa tässä asiassa ja sen seurauksista. Kyse on tuttavani hoitamasta kotka ruokinnasta, jota kyseisellä suolla on pidetty jo lähes 20 vuoden ajan, ja vasta nyt on nostettu esiin, että kyse olisikin ”susien raato ruokinnasta”. Olen itsekin käynyt kotkia kuvaamassa paikalla useita kertoja, ja paikalla käy n. 100 - 200 kotkaa päivässä. Paikalla tehdään aktiivista kotkien rengaslaskentaa ja tutkimusta, siksi kotkien määrä on hyvin tiedossa. Näin ollen ruho määrällä ei suinkaan ruokita yhtä – kahta kotkaa, kuten Taajamasusi ry väittää, vaan todellakin ruhot tulevat näin suuren kotkamäärän ruokintaan. Ruhot tulevat sopimus-sikalasta ja ne ovat eläinlääkärin tarkastamia ja hyväksyttyjä petolinturuokintaan. Ruhoja viedään paikalle kerran viikossa.
Nyt tämä kotkaruokinta on joutunut Taajamasusi ry:n mustalle listalle ja häirinnän kohteeksi, sekä maanomistajaa on painostettu paikan lopettamiseksi. Taajamasusi ry:n väki kävi paikalla ensimmäisen kerran 22.12.2012, jolloin he esittäytyivät Luontoliiton Susiryhmäläisinä, kertomatta kuitenkaan henkilötietojaan. Tällöin he kuvasivat ruhot, ja kuvat löytyvät nyt Taajamasusi ry:n kotisivuilta. Muutama päivä myöhemmin paikalle ilmestyi riistakamera ja alkoi tämä huhupuhe susien ruokinnasta pihapiirissä.
Kyseinen suo sijaitsee kyllä susialueella, Yläneen korpialueella, ja lähimpään taloon on matkaa reilu 3 kilometriä. Toki lauman reitti, tai yksinäisen suden matka voi tästä ohi mennä, ja korppien metelöinnin seurauksena voi yksittäinen susi paikalle eksyäkin, mutta kotkatutkimuksen aikana näinä vuosina ei ole törmätty kuin muutamaan yksittäistapaukseen.
Ikäväkseni huomasin taajamasusien sivuilla harhaan johtavaa tietoa kyseisestä paikasta:
http://www.taajamasusi.com/kuvat
Kotka paikka on sivun loppu puolella kuvattuna ja harhaan johtavasti laitettu riistakamerakuvaa ruho kuvien väliin. Ruhoruokinta kuvat on tiedostonimien perusteella otettu 23.12.2012, ja riistakamera kuvat 4.10.2012 päiväyksillä, eli paljon ennen kuin kyseiselle paikalle edes vietiin riistakameraa. Kotkan ruokintakin on kyseisellä paikalla tänä talvena aloitettu vasta 15.10.2012. Eipä jää paljoa epäselväksi mitä tällä ”kuvamanipulaatiolla” yritetään kertoa, mutta ainoa joka tästä kärsiin on nyt päättyvä kotkien ruokinta, sillä tästä aiheutunut kohu on pelotellut ruokinnan huolto ringin olemattomiin ja maanomistajan suostumus ruokinnalle on katkolla.
Kotkakuvista kiinnostuneille, paikalta otettuja kuvia löytyy:http://www.jhkuvat.com/?page_id=108
Taajamasusi - Kuvat
www.taajamasusi.com
Taajamasusi ry - sudet pois taajamasta Taajamasuden sivuilta löydät tietoa susien aiheuttamista ongelmista sekä riskeistä ja susiasioiden käsittelystä Suomessa.
Janne Heinonen"
Pian Heinoselta saatiin ikävämpi viesti asiaan liittyen:
"Palaan tähän aiempaan viestiini uudestaan, ja vielä ikävämmissä merkeissä kuin viimeksi.
Kotkan ruokintapaikalla ollut piilokoju, josta tutkimusta ja valokuvaausta suoritettiin on nyt tuhopoltettu. Tänä aamuna paikalla oli vain savuava hiillos, ja kahdet moottorikelkan sekä kahdet jalan jäljet hangessa. Yli 20 vuoden kotkantutkimus myös tällä paikalla saatettiin näin päätökseen.
Itse en voi kuin ihmetellä mihin tämä susi vastaisuus voi vielä johtaa. Luontokuvaajana liikutaan perhen kesken paljonkin kyseisellä seudulla, ja ainoa mikä herättää nyt pelon aihetta on toisen ihmisen kohtaaminen.
Janne Heinonen"
Tiltu Nurminen on myöntänyt Iltasanomille Taajamasusi ry:n julkaisseen kotisivuillaan kuvat sekä ruokintapaikan sijainnin.
Tuhopolton kohteeksi joutuneen kojun omistaja Jorma Kirjonen teki asiasta poliisille rikosilmoituksen ja on erittäin järkyttynyt ja pahoillaan tilanteesta.
Kirjonen aloitti kyseisellä suolla kotkien ruokkimisen ja havaintojen kirjaamisen 23 vuotta sitten. Havainnot Kirjonen ilmoittaa eteenpäin rengastustoimistolle. Parhaimpana päivänä kyseisellä paikalla on kotkia kirjattu käyneen lähemmäs 400 eri yksilöä. Normaalina päivänä lintuja käy paikalla 100-150 eri yksilöä. Lintujen tiedot kirjataan ylös kiikareita apuna käyttäen. Koju oli tähän tarkoitukseen pakollinen jotta linnut eivät häiriinny ihmisen läsnäolosta. Kyseisen paikan merkitys maa- ja merikotkien lajien säilymiselle ja lisääntymiselle sekä lintujen tutkimukselle on ollut valtava.
- Tämän tyylisiä ruokintapaikkoja on Suomessa näille linnuille vain muutama. Vastaavaa, joka olisi palvellut lintuja yhtä pitkään, läpi kaikki talvet yhtäjakoisesti yhtä suuressa mittakaavassa, ei ole tämän lisäksi ole ollut yhtään, Jorma Kirjonen summaa.
Kirjosen ruokintapaikan kotkia 8. joulukuuta 2012, kun asiat olivat vielä hyvin. (Kuva: Janne Heinonen)
Kotkien ruokinta ja seuranta on ollut Kirjosen elämäntyö jo liki neljännesvuosisadan. Nyt se on kuitenkin vaarassa loppua ilkivallan takia. Kuinka nyt käy kotkien ja miten tästä eteenpäin?
- Nykyisen ruokintapaikan maanomistajaa on painostettu niin paljon ulkopuolelta, ettei hän halua enää ruokintaa jatkettavan ensi kautena. Joudumme etsimään kotkille uuden ruokintapaikan ja toivomme, että linnut löytävät sinne.
Kuinka paljon ruokintapaikalla sitten käy suurpetoja ruokailemassa? Eli ruokitteko ja houkutteletteko te tänne suurpetoja näillä ruhoilla? Tästähän teitä on syytetty.
- Tänä talvena on paikalta löydetty yhdet jäljet. Kyseessä on siis ollut yksittäinen susi ohikulkumatkalla. Aiempina vuosina on joitain yksittäisiä tapauksia. Yhtenä vuonna tällä aukealla pannotettiin yhdet sudet ampumalla niihin nukutusnuolet. Se jäi niille niin epämiellyttävänä kokemuksena mieleen, että eivät enää toista kertaa tulleet tänne. Kyllä susi haistaa ihmiset tuolla mökissä ja välttää tänne tulemista. Jäätynyt liha ei sitä kovinkaan paljon kiinnosta niin kauan kun metsissä on tarjolla tuorettakin riistaa. Täällä on pienriistaa niin paljon jäniksistä kauriisiin, että näin pienelle susipopulaatiolle siitä kyllä riittää syötävää. Ei niitä nämä jäiset ruhot kiinnosta. Satunnaiset täällä kävijät ovat olleet ehkä niitä yksinäisiä laumasta pois potkittuja nuoria, joilla ei vielä saalistaminen ole ihan hanskassa, Kirjonen arvelee.
Kirjonen selvästi tuntee kotkien lisäksi luonnon ja siellä asuvat eri eläinlajit. Onhan hän elänyt viimeiset 23 vuotta tarkkaillen niitä niiden ehdoilla ja kirjaten kaiken tarkasti ylös. Kiitos ilkivallan ja Taajamasusi ry:n, nyt se taival on toistaiseksi päättynyt.
Lohduton näky kohtasi Jorma Kirjosta sunnuntaina 10.3.2013. (Kuva: Jorma Kirjonen)
TAAJAMASUSI RY YHDISTYKSENÄ
Taajamasusi ry ja siihen voimakkaasti henkilöitynyt yhdistyksen puheenjohtajana tituleerattu Tiltu Nurminen ovat olleet esillä mediassa voimakkaasti viime aikoina. Eikä suotta. Nurminen on ansiokkaasti rummuttanut asiaansa kuuluville. Näkyvimmin Taajamasusi ry lienee noussut eniten otsikoihin lakialoitteensa vuoksi. Yhdistys on vaatinut lakialoitetta, jonka mukaan susi muuttuisi lainsuojattomaksi heti, jos se tulisi 150m lähemmäksi asutusta tai karja-aitausta ja kuka tahansa saisi ampua sen vapaasti taajaman ulkopuolella. Lupia ei tarvittaisi. Kuka tahansa saisi ampua. Kuka tahansa, kenellä sattuisi olemaan ase saatavilla, ilman pelkoa rangaistuksesta.
Tiltu Nurminen on ollut erittäin kiistelty ja vihattukin henkilö. Helmikuinen Köyliön susi-ilta kärjistyi jopa niin, että Taajamasusi ry:n hallitus päätyi tekemään asiasta rikosilmoituksen, kertoo yhdistys tiedotteessaan. Tehty rikosilmoitus koski Nurmiseen kohdistunutta tappouhkausta sekä herjausta.
Taajamasusi ry:llä on omat kotisivut.
Kotisivuilta ei löydy osoitetietoja, ei tietoja hallituksesta, ei yhdistyksen sääntöjä.
Tilinumero kyllä löytyy sekä tiedot, miten maksavaksi jäseneksi voi liittyä sekä hyvin vähäinen yhteystiedot-sivu, jossa näkyy puheenjohtaja Tiltu Nurmisen nimi sekä sähköpostiosoite sekä sihteeri Maarit Markkula, Köyliö ja hänen puhelinnumeronsa.
Jäseneksi kosiskelevalla sivulla ei ole sitäkään vähää ja lisäksi maksut ovat melko suolaiset:
kannatusjäsen 30€ ja varsinaisen jäsen 100€.
Soitto patentti- ja rekisterihallitukseen selventää kuitenkin tilannetta. Kuten sivuilla on kerrottu, on yhdistyksen puheenjohtajana Tiltu Nurminen. Varapuheenjohtajana häärää PRH:n rekisteritietojen mukaan Seppo Kompuinen. Kapteeni (evp) Kompuinen omaa järjestötoiminnasta rautaista kokemusta, sillä Taajamasusi ry:n lisäksi hän toimii myös Mynämäen Seudun Reserviupseerit ry:n puheenjohtajana.
Rahastonhoitajaksi on ilmoitettu Tiina Kankare.
Sihteerin tiedot kuitenkin poikkeavat kotisivuilla ilmoitetuista. Yhdistysrekisteriin sihteeriksi on ilmoitettu Jouko Saarinen. Sihteeri Saarisen kantaa ottava kirjoitus löytyykin Turun Sanomista.
ADRESSI
Jonkinlainen kömmähdys tulee kuitenkin vastaan sivuillakin paljon masinoidun adressin kanssa. Kommentteja selatessa pääsee pakostakin epäuskoinen naurahdus - onhan tämä vitsi? "Adressin tekijä on poistanut tämän viestin"
Kaikki 16 sivua kaikki kutakuinkin samaa kommenttia. Voiko tosiaan olla, että noin paljon on ollut asiatonta kommentointia? Riippuu varmaan kenen kannalta.
Leena Iivonen kävi kommentoimassa omalla nimellään Tiltu Nurmisen perustamaa adressia klo:19.39 seuraavasti:
"Vaaraa aiheuttavat sudet poistuvat näppärästi poliisilain pykälän 25 nojalla. Poliisin ei tarvitse hakea kaatomääräykselleen minkäänlaisia lupia mistään, se riittää, että vaara on todellinen. Ajatus siitä, että kuka vaan aseluvan haltija voi ampua asutuksen lähistöllä pyörivän suden, on typerintä mitä olen kuullut. Me haja-asutusalueella asuvat EMME todellakaan halua elinympäristöstämme mitään helvetin villiä länttä, jossa koirat pitää pukea luotiliiveihin ja koska vaan voi tulla kutia mistä vaan, joten olkaapa ystävällisiä ja lopettakaa tuo yltiöpäinen hysterian lietsonta ja totuuden vääristely tämän asian eteen. Kiitos!"
Kovin kauaa ei tämäkään viesti päässyt adressin kommentoinnissa roikkumaan ennen poistamista. Kuvakaappaus sivustolta klo:20.23 kertoo viestin jo kadonneen ilman selitystä adressin tekijä Tiltu Nurmiselta.
Iivosen viestin jälkeen sivuille tulee muitakin viestejä. Osassa otetaan kantaa, osassa ihmetellään viestien mielipuolista poistamisvimmaa. Kaikki eriävät mielipiteet katoavat nopeasti. Yksi asia on kuitenkin käynyt erittäin selväksi - Tiltu Nurminen ei halua avointa keskustelua eikä eriäviä mielipiteitä mistään hinnasta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)